Infokaart

Sündmused

November 2017
E T K N R L P
30 31 1 2 3 4 5
6 7 8 9 10 11 12
13 14 15 16 17 18 19
20 21 22 23 24 25 26
27 28 29 30 1 2 3

< Eelmine Järgmine >

Pildigalerii

Uudiskiri

Sinu e-mail

Liitu Lahku

Milleks liituda?

Avaleht > Hargla > Suomeksi

Suomeksi

Viron Evankelis-Luterilaisen Kirkon Harglan seurakunta on vanha, aikoinaan suuri maalaisseurakunta. Harglan kirkossa käy kirkkovieraita paitsi Harglan kylän myös Tahevasta, Laanemetsasta, Mõnistesta, Sarusta. Erityisesti Sarussa ja muuallakin Mõnisten seudulla seurakuntalaisia asuu tiivisti. Myös Mõnisten kerhotalossa Kuutsin kylässä tapahtuu vuosittain montaa jumalanpalvelusta.

Vakuuttuakseen Harglan pitäjän kauneudessa matkamiehen olisi hyvää kulkea vaikka Kuutsilta Mehkan ja Tiitsan kautta Karisöödiin. Maakartalla se näyttää syrjäseudulta, paikalla näkee kauniita kyliä. Saru ja Kalliküla ovat avaraa "pohjoissuomalaista" kangasta ja leveä luhta, joenmutkissa myös muutaman metrin korkeaa punaista hiekkatörmää, jonka pinnalta voi nähdä, kuinka korkealle tulvavesi joessa ennen on noussut.

Harglan väki iloitsee kauniista ja tilavasta kirkosta. Sen alttaritaulun aihe on harvinaista, esittäessä Kristuksen alasottamista ristiltä. Seurakunta ja kylä siivoavat ja raivaavat kirkkoa ja sen maata talkoovoimin. Maaseudulla työnintoa riittää.

Seurakunnan nykypäivässä on myös huolta ja epävarmuutta. Nuorten vähäisyys ja pitkät välimatkat tekevät rippikoulutyön ja seurakunnan kasvun vaikeaksi. Kuitenkin täällä kastetaan, konfirmoidaan ja vihitäänkin.

Voimiensa mukaan seurakunta tekee myös diakoniatyöta. Seudulla, jossa kaikki tuntevat kaikkia, avun tarvitsija löytää avun. Seurakunta on välittänyt rovastikunnan suomalaisten ystävien vaateapua. Omat ystävyyssuhteet Harglan seurakunnalla ovat vasta syntymässä. 

 

Harglan seurakunta on syntynyt latvialaisen Koivalinnan seurakunnan jakautumisessa. Vuonna 1645 virolaiset talonpojat vaativat, että Tahevassa kerran kuukaudessa pidettäisi jumalanpalveluksia. Eräs riihi nähtiin siihen sopivaksi. Kirkko rakennettiin vuonna 1667.

Koivalinnassa puhuttiin latviaa, Harglassa viroa. Harglan seurakunnassa Latvian läheisyys on tähän päivään huomattavissa, ennenkaikkea vanhoissa kirjoissa, jotka sisältävät ihmisten nimiä. Harglan ja Koivalinnan välissä on Mustjõgi. Harglasta tuli oma seurakunta kuningas Karl XI käskyllä 21. päivästa huhtikuuta 1694. Muistelkaamme - Ruotsin riigin posti, ensimmäinen maailmassa, oli täyttänyt vasta kymmenen vuotta, kuninkaan käskyn talonpojat saivat luettavana kuulla 16. päivänä toukokuuta samana vuonna. Vuoden päästä alkoi pohjoismaitten suuri nälkähätä. 

Vuonna 1702 venäläiset polttivat alanneessa Pohjansodassa kirkon. Uusi kirkko valmistui 1729. Se oli puukirkko ja sijaitsi kapakan vieressä, siis ei nykyisessä, korkeammassa paikassa. Puukirkko tuli kirkkoväelle ahtaaksi, joten vuosina 1817-1821 rakennettiin Harglaan ensimmäinen kivikirkko. Sellaisena, kuten aikoinaan, se ei Harglassa kuitenkaan enää seiso, koska kirkkoherra Wilhelm Gotthelf Robert Adalbert Christianin aikana (1873-1874) kirkkorakennus uusittiin perusteellisesti. Siitä ajasta ovat suuret ikkunat, taulukatto, komea torni sekä kirkon alttariosa.

Näin uusitulle kirkolle E. Jacobs maalasi myös tunnetunsa öljymaalauksen. Sen aihe on harvinainen, esittäessä Kristuksen alasottamista ristiltä, sekä taulu on Lontoon taidenäyttelyssä saanut palkinnon.

Kirkkoa on korjattu myös vuosina 1931 ja 1935. 1970-luvulla kirkkoherra Artur Raibakaksen urhoollisella vaivannäöllä on kirkko saanut uuden katon. Vuosina 1999-2002 on kirkon sisäkatto palautettu sen alkuperäiseen kauneuteen, kokonaan on uusittu ulkokatto.

Harglan seurakunta on tehnyt naispappeuden historiaa. Kerran 1940-luvulla kirkkoherra Jaan Maior liftasi auton kyydissä Valgasta Harglaan. Tukkiauto teki kolarin, jossa kirkkoherra mursi reiden. Miehensä puolesta ryhtyi töihin puolisonsa Linda Maior. Joulu oli tulossa. Näin he tulivatkin kahen kesken palvelemaan seurakuntia, alussa Harglassa, sitten Otepäässä, Jöhvissa ja muualla. 

Neuvostaaikana seurakunta oli aika lukuisa. Alueella on tapahtunut monenlaista. Kirkkoherra Artur Raibakas on elinaikanansa kertonut, että kerran kunnan ensimmäinen kommunisti toi lapsensa kasteelle. Lapsi kastettiin, mutta lapsen äidillä tuli työpaikalla vaikeuksia. Antaessa vastausta teostansa nainen ilmoitti, että eihan hän sitä puolueen jäsenkirjaa tarvikaan. Sen kuultua esimiehet eivät enää hänen elämäänsä puuttuneet. Huomatkaamme, ihminen tarvitsee kirkkoa, mutta puolueen jäsenkirjaa, joka sinä aikana ajalliset varat takasi, ihminen ei oikeasti kokenutkaan tarvitsevansa.

Hargla ei voi unohtaa väsymättöä kirkkoherraa Artur Raibakasta. Artur Raibakas ei ollut oppinut teologi. Hän oli maanviljelijä, veljesseurakunnan puhuja. Kerran arkkipiispa löysi hänet ja kutsui seurakunnan palvelukseen. Raamattua hän tunsi, uskoa hän tunnusti. Lukiosta hän oli muunmuassa sanut kreikan kielen taidon. Sillä tavoin hän ryhtyi yhtä aikaa sekä palvelemaan Karulan ja Harglan seurakuntia että opiskelemaan teologiaa. Päätyönsä hän on kuitenkin tehnyt Harglan seurakunnassa, julistaen ja tullakseen toimeen, mehiläisiä hoitaen.  

  • Postiosoite: EELK Hargla kogudus 68001 Hargla, Taheva vald
  • Papin osoite: Vallo Ehasalu Kesk 38-3 61507 Elva
  • Papin puhelin: (372) 730 3705; (372) 503 1474
  • Sähköposti: vallo.ehasalu@eelk.ee  
  • Kirkkoneuvoston puheenjohtaja Rein Paas, (372) 526 4002
  • Kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja, hautausmaanhoitaja Katrin Rogenbaum, (372) 767 0298; 5664 1480
  • Pankkitili Hansapank, IBAN: EE58 2200 0011 2010 0614